tiistai 23. syyskuuta 2014

Saga ja Anni 8a

Herra Boggis on menossa isoisoisoäitinsä 143-vuotis syntynmäpäivillle Brillin kylään. Juhliin on tulossa myös herra Boggiksen veljentyttären sisko, mutta Boggiksen isä ei ollut tulossa, koska hänen päälleen oli kaatunut puu viime keväänä. Boggis oli kuitenkin iloinen koska hänen isoisoisoäitinsä leipoi parhaat mustikkakurpitsapurjomuffinsit ja maailman parhaat kurkkusipulipannukakut. Juhlat olivat Brillhillin vuorella. Brillhill on kuuluisa kultamansikoistaan, jotka eivät ole kultaisia vaan lehdet ovat täyttäkultaa.
       Herra Boggis ajoi isoisoisoäitinsä talon pihaan, jossa kasvoi paljon piparjuuria. Talo oli yhtä keltainen kuin auringonkukka ja ikkunat olivat vaalean sinistä lasia. Boggis otti takapenkiltä raa'an lohen joka oli maustettu kevätsipulilla ja ketsupilla. Hän marssi ovelle ja koputti. Isoisoisoäiti tuli avaamaan. Hän oli hieman pyöreähkö ja hänellä oli yllään pelkkää vaaleanpunaista silkkiä, peltohiirestä tehty kaulahuivi ja isopandasta tehdyt nilkkasäärystimet.

Aaro 8a

Herra Boggis lähestyi Brillhilliä. Hän parkkeerasi auton aivan kukkulan päälle. Herra Boggis astui ulos autostaan ja veti syvään henkeä. Hänen olonsa oli itsevarma ja iloinen. Hän katsoi alas kylään ja ajatteli, että tuonne minä menen. Hän kääntyi takaisin autolle. Käynnisti moottorin ja lähti ajamaan alas Brillin kylää päin. Kun Herra Boggis saapui kylään siellä oli iloinen meininki. Ihmiset olivat kaduilla tervehtimässä toisiaan. Boggis parkkeerasi autonsa Brillin puiston pihaan ja lähti kävelemään kohti tientoisellapuolella olevaa baaria. Yhtäkkiä mustapukuinen mies hyökkää hänen kimppuun. Onneksi Boggiksella on musta vyö judossa, joten hän pääsi ryöstäjän päälle nopeasti. Ryöstäjä otti naamarinsa pois. -Sinä, miksi yritit tappaa minut, kysyi Boggis?!

Jarno ja pyry

Herra boggis oli matkalla Brillin pieneen kylään, mikä on Brill hillin alapuolella. Herra boggis oli menossa menossa perimään hänen velkojaan, ja käyttämään tarvittaessa voimakeinoja. Hän ei ole saanut velkojansa moneen kuukauteen.

Boggiksen auto saapuu talon pihalle. Hän astuu ulos autosta, ja ottaa käteensä vasaran. Boggis kävelee talon ovelle ja painaa ovikelloa. Ovelle ei tule ketään, ja Bog lyö vasarallaan lukon säpäleiksi. Talon sisäilma on paksua ja tunkkaista. Siellä haisee uloste ja kannabis. Pian boggis kuulee laudan narskuvan jonkun jalan alla. Hän kävelee ääntä kohti varovaisesti. Kuuluu suhina, askeleita ja lopuksi juoksua. Boggis katsoo alas. Siinä on 4500$, eli perittävä summa. Henkilö, jolta boggisen piti periä velat, luovutti rahat rauhallisesti hänelle, ja lähti pakoon. Boggis ajoi kotiin kylästä yhtä iloisena , kuin tullessaan.

Ellan ja anni

Herra Boggis ajoi kukkulan laelle ja katsoi kauniina avautuvaa maisemaa lumoutuneena. Hän parkkeerasi auton ja istui kostealle sammaleelle. Hän sytytti toisen savukkeen. Viime päivien innostus vaihtui hermostuneisuudeksi. Mutta mikä voisi mennä vikaan? Hänhän on hyvin taitava lasten kanssa. Omat kaksi tytärtä ovat sivistyneitä nuoria uranaisia. Hetken hän vain istui miettimättä mitään. Illan hämärtyessä Herra Boggis keräsi ajatuksensa ja nousi autoonsa. Hän ajoi mäen alas ja kohta hän oli jo oikean talon kohdalla. Hän pyyhki kätensä housun lahkeeseen, kädet olivat alkaneet hiota. Niin monta hyvää ja huonoa muistoa talosta ja sen asukkaasta nousi mieleen. He olivat viettäneet monta yhteistä vuotta hyvässä avioliitossa. 30 vuotta sitten tapahtuneen eron jälkeen, herra Boggis ei ollut käynyt tässä talossa kertaakaan. Mutta nyt, hän oli menossa katsomaan viimeinkin entistä vaimoaan, omaa esikois tytärtään ja hänen lastaan. Herra Boggis ei voinut olla miettimättä, onko tässä kaikessa liikaa sulateltavaa, jo monta vuotta sitten yli 60 täyttäneelle hienolle herralle. Ehkä oli, mutta Herra Boggis oli sanojensa mittainen mies ja soitti ovikelloa.

Rosanna ja Jenni

Herra Boggis jännittyi nähdessään Brillin kylän talojen pilkottavan metsän keskeltä. Hyvä mieli ei ollut kadonnut, mutta hän tunsi silti syvää hermostuneisuutta. Dante olisi saattanut hyvinkin aiheuttaa harmeja mukavalle rouvalle joka oli lupautunut hoitamaan tätä Herra Boggisin työmatkan ajan. Kotikylästä ei ollut löytynyt sopivaa lastenhoitajaa hänen adoptoidulle pojalleen. Dante nimittäin tapasi aiheuttaa hankaluuksia ja ongelmia, perinteinen teini kun oli. Ja koska naapuri kylässä hänen metkujaan ei vielä tunnettu, suostui mukava rouva ottamaan hänet luokseen viikoksi mielihyvin.

Herra Boggis huomasi kiihdyttävänsä vauhtiaan laskeutuessaan Brill hilliltä. Kylä oli yhtäkkiä todella lähellä, ja hän pystyi jo kuvittelemaan Danten autonsa takapenkillä valittamassa jokaisesta pikku asiasta joka tuota ärsytti.
Yhtäkkiä hän näki tutun hahmon juoksevan häntä vastaan tienvieressä. Se oli se sama rouva, joka Dantea oli lupautunut vahtimaan. Rouva oli kalpea ja hengästynyt.
Hän huusi paniikissa Herra Boggisia ja huitoi käsiään päänsä yläpuolella.
"Herra Boggis, Herra Boggis! Luojan kiitos te tulitte!"
Herra Boggis hidasti vauhtia ja pysähtyi lopulta rouvan viereen. Hän nojasi ulos ikkunasta.
"Mikä hätänä? Onko jokin vialla?"
Rouva ryhdistäytyi ja veti syvään henkeä.
"Voi kyllä on! Sinun huonosti kasvatettu kuriton poikasi Dante on räjäyttänyt minun pihavarastoni!!"
Herra Boggis oli sanaton. Dante ei koskaan vielä ollut tehnyt mitään tämän kaltaista. Pienen hetken hän vain tuijotti rouvaa suu auki silmät selällään. Sitten ilman mitään näkyvää syytä, hän alkoi hakkaamaan auton rattia ja nauramaan mielipuolisesti vedet silmissä.

Aleksi

Boggis painoi kaasua ja ajoi kukkulalle. Sinne ei ollut pitkä matka. Boggis pysäytti auton ja poltti sikarin loppuun. Hän rupesi katsomaan alas Brill kylää. Hänen mielestään kylä oli sopivan pieni ja hyvä asua. Hän viipyi kukkulalla hetken ja lähti pois. Hänellä on tapana käydä käydä kukkulalla aina kerran viikossa ja sen jälkeen hän menee Brill kylän parhaimpaan kahvilaan. Niin hän teki nytkin, kun herra Boggis saapui kylään niin hän meni suorinta tietä kahvilaan. Mutta tällä kertaa Boggista odotti kahvilassa mafia joukko. Valitettavasti Boggis ei koskaan tullut ulos kahvilasta. Huhu kertoo että Boggis siepattiin. 

Tomi

Boggiksella oli noin 2 kilometriä jäljellä kukkulan huipulle kunnes hänen autolle kävi todella hassusti.
Auton ratti muuttui jäykäksi ja jarrut lukittuinat vähänväliä joka sai auton heilumaan.
Boggis pysähtyi tien varteen tutkimaan autoa, mutta hän ei voinut nousta autosta ulos sillä käsijarru ei toiminut. 
Hän yritti ottaa isoa kiveä auton vierestä ,mutta kivi oli liian kaukana.
Muutaman minuutin kulttua hän kuuli ja näki auton tulevan takaan päin.
Boggis heilutti kättä ja pyysi apua.
Autosta nousi vanhan näköinen mies.


Leevi 8a.

Boggis saapui kukkulalle, ja päätti juoda kupposen kahvia. Kukkulalla Boggis katseli ja mietti, mitä kylässä tapahtuu. Boggiksen juotua kahvikupin tyhjäksi, päätti hän lähteä kylälle. Boggis ajoi muhkuista mäkeä vanhalla autollaan pelti kolisten. Kylässä vastaan tuli vanhoja miehiä, joilla oli heinähatut päässään. Boggis pysäköi autonsa vanhan puutalon taakse ja lähti katselemaan kylää. Kylässä oli pieniä puoteja, jotka olivat täynnä antiikkisia tuotteita. Boggis löysi kivan hatun, jonka päätti ostaa. Hattu maksoi 15 lanttia. Kun boggis astui puodista ulos, hän näki jotain jännittävää. Hän näki entisen luokkalaisensa Naggiksen. Boggis ja Naggis päättivät mennä jäätelöille. He miettivät menneisyyttään ja eläkkeellä oloa. Boggis ja Naggis mussuttivat isoja vanilijajäätelöitä, kun yhtäkkiä kuului kova pamaus ja se tuli kukkulalta. Mitä kukkulalla oikein tapahtui? 

Jenny Lazenby

Herra Boggis saapui Brill kylään ja ihmetteli, kun kaikki olivat niin surullisia. "Siellä missä minä asun ihmiset ovat iloisia ja pitävät hauskaa." sanoi Herra Boggis. Niin oli Brill kylästäkin sanottu. Ainakin puoli vuotta sitten... Ai niin. Uutisissa sanottiin kuukausi sitten, että täällä on alkanut tapahtua kummallisia asioita. Ihmisiä on kuollut... Kysyin vanhalta mummolta lisää tietoa, mutta hän vain hoki koko ajan: " Älä jää tai kuolet sinäkin! Häivy, jos et halua jäädä tappajan kynsiin!" Katsoin muualle ja näin, että mummo oli kadonnut yhtäkkiä. Kysyin muilta, että oletteko nähnyt vanhaa mummoa. Hämmästyin, koska he vastasivat, että koko kylässä ei asu mummoa.

Leo Haanpää ja Miika Väisänen

Herra Boggis on matkalla Brillin kylään ja päätti ajaa rennosti. Boggis sulkee silmänsä ja vetää syvään henkeä. Yhtäkkiä hän huomaa kaupungin suunnasta tulevan auton, joka ajaa törkeästi Boggiksen auton kylkeen. Naapurin Jormahan se siinä, toteaa Boggis. Boggis ei ole kovin koskaan pitänyt Jormasta, koska hän on niin töykeä ja väliinpitämätön ihminen. Jorma alkoi leveillä uudella autollaan.
"No mitäs pidät uudesta autostani? Täys panssaroitu ja luodinkestävät ikkunat. Sain sen lahjaksi kaveriltani Amerikasta." Jorma hehkuttaa.
Boggis mumisee hiljaa. " Se siitä mukavasta päivästä." 
Jorma alkoi haukkua Boggiksen vanhaa Ladaa.
Boggiksella paloi pinnat ja painoi kaasun pohjaan ja lähti ajamaan niin kovaa kuin Ladasta lähti. 
Boggis harmitteli autonsa oikeassa kyljessä olevaa isoa lommoa.

Olli

Kun herra Boggis oli päässyt Brilll Hillin kukkulalle hän näki, että kukkulan alhaalla oleva Brillin kylä oli tulessa. Herra Boggis kauhistui ja otti iPhone 6+ taskustaan ja soitti äkkiä 9112. Kun hän lopetti puhelun hän juoksi alas kylään. Boggis saapui kulään nopeasti ja alkoi huutaa "tulipalotulipalotulipalo". Kyläläiset säikähtivät ja lähtivät juoksentelemaan ympäriinsä. Hetken juostuaan kyläläiset pysähtyivät ja kysyivät, että missä palaa. Boggis sanoi, että "Tuolla kylän laidalla!". Boggis juoksi kohti tulipaloa ja sanoi "Perhana, eihän täällä mikään tulipalo ole, vaan Herra Siggobin kuivahtanut grillituli, joka kasvoi aika suureksi. 

Yeliz Dogan

Herra Boggis poistui autosta ja alkoi kävellä. Hän katsoi Brill kylää ja ihmetteli miten kylä voisi olla noin kaunis. Herra Boggis oli todella iloinen. Hän ei ollut ikinä näin iloinen. Hän alkoi juosta. Hän juoksi aika kovaankin. Hetken päästä Herra Boggis pysähtyi ja näki epäilyttävän näköisen henkilön. Hän ei ollut varma oliko henkilö mies tai nainen. Herra Boggis alkoi seurata häntä. Herra Boggis näki paljon nähtävyyksiä seuratessaan henkilöä. Hetken päästä henkilö pysähtyi. Herra Boggis pelkäsi että henkilö huomasi häntä. Herra Boggis meni lähemmäs henkilöä. Herra Boggis nosti kätenä ylös ja veti henkilön hupun pois.


Millaisia ristiriitoja tarinan päähenkilöllä voi olla?

http://padlet.com/paivi_lehti/sducnpv0oozv

Mistä tarinan jännite syntyy?

http://padlet.com/paivi_lehti/mx21f5bq1eyo