Jarno 9a

Pakkoruotsi on huono kouluarvosanoille

Monet koululaiset pelkäävät, että heidän arvosanat laskee pakkoruotsista. Koulussa pakkoruotsi on laskenut monen arvosanaa , puolet suomalaiskouluista on sitä mieltä että pakkoruotsi ei kiinnosta ja siinä ei oikein hyödy yhtään mitään. Monia ihmisiä suomessa kokee pakkoruotsi vaikeana.

Kouluissa on aina häirinnyt se että on pakkoruotsi, minun mielestä Ruotsi ei kiinnosta ja monia mun koululaisia ei kiinnosta ruotsi koska siitä ei hyödy yhtään elämässä kun on Englannin kieli. Esim: Kun meet kouluun ja sulla on Ruotsia, yrittää opetella pakkoruotsia ja sinä et pärjää sillä muualla paitsi Ruotsissa ja Tanskassa.

Muiden mielestä pakkoruotsi on todella tylsää opiskella ja siinä laskee kouluarvosanat, monilla koululaisilla laskee arvosanat koska pakkoruotsi. Opetusvirasto on sitä mieltä että ruotsi on todella hyvä kieli ja sitä puhutaan neljässä eri maassa, pakkoruotsi vaikuttaa siten että Suomi on kaksikielinen maa. 

Minun mielestä ruotsi pitäisi poistaa opetuksesta ja lisätä enemmän muita liikunnallisia opetusta. Miten voisi toimia? Opetussuunnitelmasta pois pakkoruotsi ja pistää Ruotsi valinnaisiin. Suomi on Suomi ja Ruotsi ei saa Kuulua Suomeen! 

pakkoruotsi

PAKKORUOTSI

Monet lapset ja nuoret vihaavat ruotsin kieltä ja sen opettelemista, koska he ajattelevat että ruotsin kieltä ei tarvitse osata juuri ollenkaan. Minusta on typerää, että koulussa opetetaan vuodesta toiseen ruotsia, jota kukaan ei halua edes oppia. Näen myös asian hyvin ongelmallisena, koska nuorten ruotsin numerot ovat romahtaneet reilusti.

Minusta ruotsin kieltä ei juurikaan edes tarvita missään. On toki työpaikkoja missä vaaditaan ruotsin kielen osaamista, mutta yleensä näissäkin ammateissa pärjää pelkällä englannilla. Jos jatkamme työpaikkojen ruotsin kielen tiimoilta niin voin sanoa että tunnen pari läheistäni, joiden töissä on mainittu että ruotsin kielen pitää olla kiitettävää, mutta outoa kyllä ruotsia ei ole näissä työpaikoissa koskaan edes tarvittu. Monet aikuiset aina puhuvat siitä että on sivistävää osata monia kieliä ja näinhän se onkin, mutta minusta ruotsin kieltä ei ole edes tehty opeteltavaksi. Voin nyt myös sanoa, että ruotsissa monta kertaa käyneenä en ole koskaan vaihtanut siellä sanaakaan ruotsia. Kaikki asiat hoituva pääsääntöisesti englannin kielellä, joka taas on erittäin hyödyllistä. Itselläni ei kuitenkaa koskaan ole ollut mitään ns. vaikeuksia ruotsin kielen oppimisessa, vaikka numeroni siitä on aina ollut 7.

Näin ollen voin ehdottaa koko Suomen kansalle parannusehdotuksia pakkoruotsin suhteen. Toivoisin että pakkoruotsi tulisi väistymään kouluista seuraavan 10 vuoden kuluessa. Ruotsia voisi toki edelleenkin opettaa kouluissa, mutta siten että se olisi vapaavalintainen kieli, kuin esimerkiksi ranska ja saksa.  

Ruotsin kieltä on toki hyvä osata yleissivistyksen vuoksi, mutta eipä sitä juuri muuhun tarvitse. Kouluissa ruotsi on ollut riesa jo vuosikymmeniä, mutta kukaan ei ole tehnyt asialle mitään. Ruotsia opetetaan lähinnä siksi, koska suomi on kaksikielinen maa ja myös siksi, että sitä tarvitaan tulevaisuudessa, joka on myös hyvin epätodennäköistä. Jos ruotsi poistuisi kouluista 10 vuoden kuluessa tai aikaisemmin niin se voisi helpottaa monen “elämää”. Eipä mulla muuta tällä kertaa.

Koulupäivät

Koulupäivät...✈️⚠️

Onko koulupäivät liian pitkiä? Oppilaiden ja varsinkin yläasteelaisten mielestä on.

Päivä alkaa aikaisin aamulla ja loppuu myöhään iltapäivällä. Koulun jälkeen ehtii levätä. Mutta jotkut eivät, koska pitää laittaa kamat valmiiksi treenejä varten. Syöt vähän välipalaa ja lähdet treeneihin. Tulet kotiin, syöt, ehdit vähän olla ja sitten pitää mennä nukkumaan. Ja huomenna samanlainen päivä...

Koulupäivät sisältää paljon lukuaineita ja joskus ei ollenkaan taitoaineita. Juuri sen takia olen yleensä itsekin väsynyt päivän jälkeen. Enkä ole varmaan ainut. Siitä tuskin olisi hyötyäkään, jos aamuja myöhentäisi. Menisit myöhempään kouluun, niin menisit myöhempään nukkumaan. Ja pääsisit koulusta myöhemmin kotiin.

Varmaan jotkut on väsyneitä myös sen takia, että ei syö kunnollista tai ollenkaan aamupalaa. Sitten on vielä monta tuntia ennen kuin on kouluruoka. Monen koululaisen mielestä ruoka on pahaa ja jättää nälkäiseksi. Jopa monen aikuisen mielestä ruoka on ala-arvoista ja liian suolaista tai mautonta.  

Liikuntaa pitäisi olla enemmän kouluissa

Mielestäni koulussa on liian vähän liikuntaa ja sitä pitäisi olla enemmän. Koulussa liikunta on 2 tuntia viikossa pakollista ja jos ottaa liikunta pamin niin koulussa on 4-6 tuntia liikuntaa. Mielestäni koulussa pitäisi olla ainakin 4 tuntia liikuntaa plus pam.

Liikunta on hyödyllistä ja hauskaa ajanvietettä. Monet ovat levottomia tunneilla, koska heillä on niin paljon ylimääräistä energiaa. Liikunnassa voi purkaa ylimääräistä energiaa ja sitten tunnilla jaksaa keskittyä paremmin. Liikunta on yksi tehokkaimmista ja miellyttävimmistä keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Se voi olla täsmäase, jolla ehkäistään tai hoidetaan tiettyä oiretta tai sairautta.

Monet nuoret laiminlyövät liikunnan teini iän myötä, johtunee siitä, että tässä iässä on niin paljon muuta tekemistä mm olla kavereiden kaa, kouluhommat, tai muita harrastuksia. Tästä syystä minusta on tärkeää, että koulussa olisi enemmän vapaaehtoista liikuntaa, jotta nuori saisi purkaa energiaansa ja kunto pysyisi hyvänä. Kaikki eivät pidä liikunnasta, joten tästä syystä sen liikunnan pitäisi olla vapaaehtoista.

Alle puolet lapsista ja nuorista liikkuu liikunta suosituksen mukaisesti. Liikunnan hyvät vaikutukset jäävät monilla saavuttamatta. Lähes puolet 12-14 vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta 16-18 vuotiaat liikkuu huomattavasti vähemmän kuin 12-14 vuotiaat.

Tytöt liikkuu tilastojen mukaan vähemmän kuin pojat, mutta iän myötä sukupuolten ero häviää.

Itse pidän liikunnasta ja se on suosikki aineeni koulussa ja tiedän monta muutakin, jotka pitävä liikunnasta paljon.

Onko cheerleading urheilua?

Aloitin cheerleadingin viime syksynä. Itse olin innoissani uudesta harrastuksestani ja kerroin siitä kavereille ja perheelle. Minut yllätti se, miten uuden harrastukseni urheilullisuuteen suhtauduttiin.

Jotkut kavereistani sanoivat, että cheerleading on pelkkää huiskan heiluttelua ja pepun pyörittämistä. Vanhempani sanoivat, että eihän tuossa lajissa tule edes hiki eikä se kasvata kuntoa. Heidän mielestään cheerleading ei ole kunnollista urheilua.

Minua ärsyttää, että lajiin suhtaudutaan näin. Tämä ennakkoluulo voi tulla siitä, että lajia ei tunneta Suomessa vielä niin hyvin, eikä sitä esimerkiksi näytetä tv:ssä toisin kuin muita lajeja. Cheerleading saattaa näyttää siltä, että siinä vaan nostellaan tyttöjä ilmaan ja heilutellaan peppuja. Todellisuudessa se ei ole näin.

Ei ole ihan helppoa nostaa oman kokoisia tyttöjä ilmaan.  Lajissa tehdään paljon myös akrobatialiikkeitä, kuten voltteja, kierrevoltteja, piiskoja, suoria, flikkejä, kärrynpyöriä ja arabialaisia. Akrobatialiikkeiden tekeminen vaatii paljon vartalonhallintaa, harjoitusta ja taitoa. Esimerkiksi teline- ja joukkuevoimistelussa on monia samoja piirteitä kuin cheerleadingissä ja niitä pidetään kunnollisina urheilulajeina.

Mitä sitten vaikka cheerleading on myös huiskien heiluttamista ja yleisön huudattamista? Urheiluun kuuluu myös hauskuus ja iloisuus. Aina ei tarvitse juosta pallon tai kiekon perässä hulluna hikipäässä ja rumana. Vaan urheilusta voi myös nauttia.

Mielestäni kaverini ja vanhempani voisivat keskittyä omiin harrastuksiinsa ja tulla vaikka katsomaan treenejäni. Sitten voin keskustella siitä, onko cheerleading urheilua vai ei!

Eikö muut lajit kiinnosta?

Eikö muut lajit kiinnosta?


Jääkiekko saa todella paljon huomiota suomessa. Arvokisojen aikaan ei puhutakaan muusta, kuin miten Suomi on pelannut ja milloin on taas seuraava peli. Myös ihmiset, jotka eivät tiedä mitään koko lajista, eivätkä muuten edes seuraa lajia, valittavat muiden mukana huonoista tuomareista ja arvioivat pelejä. Miksi juuri jääkiekosta tehdään näin suuri juttu? Eivätkö muut lajit kiinnosta?

Mielestäni moni muu laji ansaitsisi vähintään yhtä paljon huomiota. Esimerkkinä lentopallo ja koripallo. Molemmissa lajeissa Suomi on ollut kymmenen parhaan joukossa arvokisoissa monta kertaa. Ymmärrän, että Suomi menestyy jääkiekossa eniten, on maailmanmestaruutta ja muita arvokisamitaleita, mutta lajin harrastajamäärä maailmalla on hyvin pieni. Koko maailmassa on vähemmän jääkiekkoilijoita, kuin Espanjassa on koripalloilijoita.

Muista lajeista puhutaan vähemmän ja mainostetaan vähemmän kuin jääkiekkoa. Monet mahdolliset katsojat eivät ehkä tiedä, milloin kisoja olisi ja mistä niitä voisi seurata. Mielestäni monen muunkin lajin arvokisoja pitäisi mainostaa paljon. Ja kaikkien lähetysten pitäisi tulla maksuttomilta kanavilta.

Vanhemmat liian tarkkoja nuorten vapaa-ajan käytöstä?

Vanhemmat liian tarkkoja nuorten vapaa-ajan käytöstä?

Nykyisin vanhemmat ovat liian kiinnostuneita ja huolehtivaisia siitä mitä nuoret tekevät vapaa-ajallaan.

Harvoin saa olla tuntiakaan rauhassa, kun jompi kumpi vanhemmista soittaa perään kysyen : Missä olet? Monelta tulet kotiin? Kenen kanssa olet? Ja samat kysymykset kun tulee kotiin. Se on ihan ymmärrettävää, mutta samalla saattaa olla hieman ärsyttäävää tai jopa noloa jos on juuri kaveri porukan kanssa hengailemassa.

Vanhemmat pelkäävät liikaa, että nuori viettää aikaa vaarallisissa paikoissa tai porukoissa. Vanhempien täytyy tajuta, että jos nuori ei ole tullut kotiin kymmeneen mennessä se ei tarkoita sitä, että hänet on raiskattu jonnekkin sivukujalle.

Mielestäni nuorten pitäisi itse pitää huoli itsestään ja ilmoitella aikuisille menoistaan, mutta on niitä päiviä jolloin nuori on liian vihainen tai surullinen ilmoittaakseen menoistaan. Mutta ei sitä pahaksi voi oikeastaan sanoa, jos tekee jotain väärin. Seuraavalla kerralla ainakin tiedät mitä teit väärin tai et tee sitä uudestaan, se on eri asia jos jatkat tekemään vääriä tekoja, silloin ainakin vanhemmat ovat huolissaan sinusta. On hyvä elää vapaasti, mutta ei liian huolimattomasti.

Onko nuorilla sopivasti vapaa­aikaa?
Välillä nuoret saattavat valittaa, että heillä on liian vähän vapaa­aikaa. Näin ei kuitenkaan ole aina, koska osalla ei esimerkiksi ole harrastuksia, tai kavereita, joka voi johtaa liialliseen vapaa­aikaan. Liian vähäinen vapaa­aika voi uuvuttaa, ja liiallinen tylsistyttää pidemmän päälle. Nuorella olisi mielestäni hyvä olla esim. jokin harrastus, oli se sitten itsenäistä tai ohjattua tekemistä. Harrastuksiin kuluu paljon aikaa, ja mahdollisesti rahaa, joten täytyy olla myös tarkkana, ettei niitä ole liikaa.
Olen huomannut, että jotkin henkilöt, joilla on liikaa vapaa­aikaa, ovat tylsistyneempiä, kuin he, joilla on esim. harrastuksia tai muuta tekemistä. Tämä voi ilmetä esim. siten, että aikaa käytetään liikaa vaikka pelaamiseen, tai pahimmillaan nuori voi ajautua ns. "väärään" seuraan, ja seuraukset eivät ole aina kovinkaan hyviä. En kuitenkaan ole väittämässä, että esim. harrastukset tai muut aktiviteetit estäisivät yllä mainittuja seurauksia, mutta uskon niiden vähenevän, kun vapaa­aikaa on sopivasti.
Yleensä vanhemmat kustantavat hyvillä mielin nuorten harrastukset, mutta poikkeuksiakin löytyy. Jotkin urheilulajit voivat olla erittäin kalliita harrastaa, esim. jääkiekko, joka maksaa tuhansia euroja vuodessa.
Mielestäni nuorten vapaa­ajan käyttöön ei olisi vanhemmilla paljoakaan asiaa, koska nuorten olisi hyvä saada päättää itse omasta ajankäytöstään. Jotkin vanhemmat painostavat lapsiaan jatkamaan tai aloittamaan harrastuksen, josta he eivät vältämättä edes itse pidä. Tämä on mielestäni todella huono juttu, koska jos harrastaa lajia, josta ei pidä, siinä ei voi kehittyä kunnolla. Vanhempien olisi hyvä kannustaa lapsiaan harrastamaan, mutta siihen ei saa liittyä pakottamista.
Nuorilla pitää olla riittävästi vapaa­aikaa, mutta liika on liikaa. Oletko tyytyväinen vapaa­ajan käyttöösi? Kannattaisiko jotain muuttaa? 

Kouluaamut alkavat liian aikaisin!

Kouluaamujen pitäisi alkaa myöhemmin

Monet oppilaat ja aikuiset ovat olleet samaa mieltä , että aamujen pitäisi alkaa myöhemmin. Koska oppilailla on vaikea keskittyä heti aamusta. Mutta moni opettaja on tätä vastaan. Mutta silti on monia jotka ovat samaa mieltä.

On monia nuoria, jotka sanovat ,että koulu alkaa liian aikaisin. Minun mielestä se on totta ,koska aina pitäisi herätä aikaisin ja samalla nukkua aikaisin. Jos koulu alkaisi klo 9.15 olisi minun mielestä mainiota vaikka se meinaisi ,että koulupäivät olisivat pitempiä mutta ei se niin paljon haittaa , vaikka vapaa päiviä pienentäisiin.

Moni opettaja on sanonut ,että siihen pitäisi tottua eikä vain valittaa. Sitä me kaikki yritämme mutta se on todella vaikeaa.

Mutta se on ymmärrettävää ,että joskus kun menee töihin niin on pakko herätä aikaisin töihin.

Mutta kannattaa kuitenkin miettiä , että jaksaako 10-15v herätä aina kello 8.0 sillä se on aikaisin nuorelle ja kun koulupäivät loppuvat yleensä kello 15.00. Monet koulujen ,opettajat ,rehtorit ovat olleet samaa mieltä ja uutisissa on myös sanottu ,että siihen aiotaan tehdä muutoksia mutta ei vieläkään ole niitä näkynyt. Ja jos tämä muutos tehtäisiin niin aika moni myöhästyminen vähentyisi ja oppilaat pystyisivät oppimaan paremmin

Itselläni on ainakin tälläinen ongelma koska en jaksa vain herätä joka aamu klo 8.00 kouluun ja sen takia tulee välillä myöhästymisiä. Olen yrittänyt nukkua aikaisemmin esimerkiksi klo 21.00 mutta ei siitä mitään tule ja monilla kavereilla on sama ongelma ja monet oppilaat olisivat aktiivisempia koulunkäynnissä. Toivottavasti tässä tekstissä olisi järkeä!

"Vitun homo!"

Homot. He ovat ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet samasta sukupuolesta mitä itse edustavat. Ja useimmiten, sitä ei hyväksytä. Varsinkin vanhemmat ihmiset. Ymmärrän kyllä, että he ovat eläneet maailmassa, jossa homous oli pahimmillaan sairaus ja kiellettyä. Mutta mikä estää heitä avaamasta silmiään ja hyväksymään asian. Ei mikään. Silti he pitävät kannastaan kiinni, ja ovat esimerkiksi tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. En ymmärrä.

Kysyin kerran miksi eräs henkilö oli kyseistä lakia vastaan. Argumentit olivat säälittäviä. Avioliitto on miehen ja naisen välinen, ja Raamatussa kielletään homous. Raamatussa nyt kielletään montakin asiaa, mutta kehotetaan tekemään asioita, joita ei enää hyväksytä. Esimerkiksi, Jumala käskee tappamaan, tai tappaa itse ihmisiä: (Hoos. 14:1) "... he kaatuvat miekkaan, heidän pienet lapsensa ruhjotaan, ja heidän raskaat vaimonsa halkaistaan."

Silti uskovaisten mielestä hän on: "Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa (Psa. 145:9)”, "... sillä Herrassa, meidän Jumalassamme, ei ole vääryyttä eikä puolueellisuutta (2. Aik. 19:7)." Näiden hyvien kuvausten perusteella Jumala on puolueeton, ja silti kieltää homouden. Ja tämän perusteella muutkin kieltävät sen. Eikö sitä voi käyttää omaa puhdasta järkeään.

Sitten on myös tämä “ihmiset haluaisivat huonekalujen tai eläimien kanssa naimisiin” kortti. Hieno huomio, homothan ovat samaa luokkaa kuin eläimet ja huonekalut. Voisin vaikka itkeä. Toisinaan kuulee, että “Onhan heillä se rekisteröity parisuhde, eikö se riitä?”

Niin no, siinähän ei tule samoja oikeuksia kuin avioliitossa. Perimisoikeus kylläkin, mutta ei oikeutta yhteiseen sukunimeen tai ulkoiseen adoptioon. Joten ei ole kyse vain siitä, että he tahtovat nimenomaan naimisiin, vaan siitä, että tällä hetkellä tilanne ei ole heille tasa-arvoinen. Eikös Suomi ole tasa-arvoinen maa? Toisinaan ei siltä vaikuta.

Siirtyäksemme aiheessa eteenpäin, miksi homosta on tullut haukkumasana. Kun se ei sitä selvästikään ole. Se on seksuaalinen suuntautuminen, kuten heterokin. Tällä logiikalla voisimme kulkea ympäriinsä huutelemassa “Ihme hetero!” Mutta tekeekö kukaan niin? Aivan, ei. Ja tässä erään henkilön oivallusta lainaten, kun joku haukkuu toista homoksi, se vain osoittaa haukutun olevan niin täydellinen haukkujan silmissä, ettei tämä keksi mitään muuta sanottavaa. Koskaan miettinyt tätä?

Homous on sairaus. Onko? Miksi se olisi sairaus. Koska se on epäluonnollista käytöstä. Homot ovat siis ihmiskunnan kieroon kasvaneita luonnonoikkuja. Mutta mikä määrittelee luonnollisen käytöksen ja luonnonoikun. Ihmiset ovat vain päättäneet noiden sanojen merkityksen. Luonnonoikkuja ovat vähemmistöt, vain siksi koska heitä on vähemmän joten sen on pakko olla epäluonnollista. Sitä paitsi, miksi asian tarvitsee olla yhteiskunnan mukaan luonnollista? Onko sitten tekniikka luonnollista tai valmisruoka?

“Sairasta, kuvitteleppa 60-v kaljamahaiset ukot nuolemaan toisiaan julkisella paikalla”

Niin, en minä mielelläni katsele kenenkään nuoleskelua, olivatpa sitten hetero- taikka homopari. Ja onhan niitä heterojakin jotka ovat 60-vuotiaita ja kaljamahaisia. Ihmisiä on moneen junaan, ihan niin kuin parejakin. Tuskin jokainen heistä on omaa silmää miellyttävä.

Saanko esittää kysymyksen. Miten se häiritsee sinun elämääsi, jos viereisessä rapussa asuva henkilö on homo? Et edes tiedä hänen olemassaolostaan. Niin, hän ei vaikuta elämääsi mitenkään. Voit käydä kaupassa, mennä töihin, lähteä lomalle. Voit tehdä ruoaksi hernekeittoa tai sushia. Voit vaikka julistaa itsesi maailman kuninkaaksi, eikä tämä mies tai nainen estä sinua tekemästä sitä.

“Mutta kun ajatus niistä jo ällöttää”

Hei, silloin se on sinun oma ongelmasi. Kukaan ei pakota sinua ajattelemaan heitä. Enkä minä pakota sinua hyväksymään homoseksuaalisuutta, toivoisin suvaitsevaisuutta. Hyväksyminen ja asian sietäminen ovat eri asioita. Jos et pidä heistä, jätä se omaan tietoosi. Tai yritä edes avata hieman silmiäsi. Nyt on vuosi 2015, eikä keskiaika.

Lähteet:

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2007/11/raamatun-julmuuksia-ja-ristiriitoja

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam1.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rekister%C3%B6ity_parisuhde

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020141

  Kouluissa liikaa kirjoittamista ?

Nykyaikana kouluissa vietetään lähes jokainen päivän tunti kirjaa lukien tai kirjottaen. Koulussa jos 5 tuntia on muistiinpanojen kirjoittamista, niin oppilaat väsyvät siitä eikä se ole mitään kivointa opiskelua. Jotkut oppilaat eivät välttämättä edes opi hyvin tällä tavalla. Haittoja tästä on, että oppilaat väsyvät ja seuraavat tunnit ovat hankalampia. Koulut voisivat käyttää enemmän aikaa muihinkin oppimistaktiikoihin. Esim: näyttelemiseen, ulkona oppimiseen, leikkeihin tai jopa videoihin. Vihkotyö on hyvä opiskelutaktiikka, mutta jos sitä tekee liikaa, tieto saattaa jopa tulla vain toisesta korvasta ulos.

Oman kokemukseni mukaan minua alkaa väsyttää parin tunnin muistiinpanojen kirjoittamisen jälkeen. Olisi kiva, jos tunneilla tehtäisiin enemmän erillaisia asioita. Itse oppisin enemmän, jos tunnit olisivat erilaisia, sillä kun kirjoittaa liikaa muistiinpanoja/tehtäviä, alkaa kyllästyttää ja väsyttämään. Opettajat voisivat vaikuttaa asiaan tekemällä tunneista enemmän aktiivisia.
Opettajien mielestä kirjoittaminen on tehokkain ja muistiin jäävin oppimistapa ,mutta onko se välttämättä parhain? Monet oppimistavat ovat tehokkaita esim kirjoittaminen, mutta omasta mielestäni monet muut  tavat voivat toimia yhtä hyvin. Minulle paras tapa oppia on Esitykset, sillä itse muistan niistä paremmin ,koska olen tehnyt sen ja se jää paremmin mieleen ja voin muistella asioita.

Ryhmätyö on hyvä opetustapa, sillä joskus tarvitsee kaverin, kenen kanssa voi hieman jutella ja tehdä töitä samaan aikaan. Usein ryhmätöissä on jonkinlainen projekti.  Esim : näyttelyä, kuvien ja tiedon etsimistä netistä, jolloin työskentely on paljon mukavampaa sekä nopeampaa. Kouluissa on joskus aina paritöitä mutta ei aina. Joskus parityöt ovat jopa monen tunnin kestäviä projekteja/näytelmiä.

Kysyin kavereiltani tehdäänkö kouluissa liika kirjoittamista vihkoon ? Vastaukset olivat positiivisia, monen mielestä kirjoittamista on liikaa. Oppilaiden mielestä nämä aineet olivat eniten vihkotyö painostetut oppilaiden mielestä. Biologia, maantieto, historia, kemia ja matematiikka. Siinä oli top 5 vihkotyö ainetta kouluissa. Suosituin lukuaine oli äidinkieli.
               

Onko kouluissa liika vihkotyötä tai kenties liian vähän ?

Kehut motivoivat meitä

Kehut motivoivat meitä

Nykyään kuulee paljon, kun oppilaat valittavat, ettei enää voi opiskella lukemalla pelkästä kirjasta ja kirjoittamalla valtavat määrät muistiinpanoja. Se on liian rasittavaa. Oppiminen helpottuisi huomattavasti jos toiminnallisen oppimisen määrä lisääntyisi. Ja se on kyllä totta. Mutta jotta oppilaiden olisi helppo oppia heille mukavalla tavalla, on myös huomioitava toinen avaintekijä. Motivaatio nimittäin. Mutta mikä meitä voisi sitten motivoida? Kehut tietenkin!

Jokainen voi itsekin todeta jo ilman mitään tutkimuksia kehujen positiivisen vaikutuksen. Kun saamme kuulla hyvää palautetta, innostumme ja jaksamme yrittää entistä enemmän. Eikä kehuja ei tarvitse antaa vain silloin, kun oppilas on hyvä jossain tai tehnyt hyvin töitä. Kehujen avulla opettajat voivat myös kannustaa oppilaita. Oppilaat onnistuvat suorituksissaan paremmin, kun he itse uskovat pystyvänsä siihen.

Koulussa on tietenkin mukava kuulla kehuja opettajilta, kotona vanhemmilta ja treeneissä valmentajilta. On opettajia jotka kehuvat paljon, opettajia jotka kehuvat vähän ja opettajia, jotka eivät kehu juuri ollenkaan. Enkä varmaan ole kovin väärässä jos väitän, että opettajat jotka kehuvat paljon ovat opettajia sieltä mukavimmasta päästä. Heistä pidetään enemmän, eli kehut saavat myös oppilaan ajattelemaan opettajaa positiivisemmassa valossa, mikä on taas yksi motivaation lähde. Kivojen opettajien tunneilla on hauska olla, eikä opettajille näin viitsi tuottaa pettymystä esimerkiksi jättämällä läksyjä tekemättä. Olen itsekin huomannut, niin koulussa kuin treeneissäkin, viihtyväni paremmin niiden opettajien tunneilla, joilla on iloisin ja pirtein asenne ja jaksavat kehua enemmän, vaikka sitten pienistäkin asioista. Tulen niistä hyvälle tuulelle ja saan lisää motivaatiota.

Tietenkin rajansa kaikella kehumisella vaikka sillä kuinka tarkoitettaisiin hyvää. Ketään ei saa kehua liikaa, sillä muuten kehut alkavat menettää tehoaan. Kehuja pitäisi myös tulla monipuolisesti. Aina ei saa sanoa, että ”Oletpas sinä taas niin ahkera, hyvä!” Oppilaissa on varmasti paljon muutakin kehuttavaa, kuin ahkeruus. Ja tietenkin kehujen ohella on hyvä saada rakentavaa palautetta. Kehuja voi osoittaa koko luokalle yhteisesti, kunhan kukaan ei tunne jäävänsä huomiotta. Silloin jos oppilaasta tuntuu, että kaikki muut saavat kehuja paitsi hän itse, hänen motivaationsa laskee, eikä hän jaksa edes yrittää ajatellen, että ei kuitenkaan pysty hyvään suoritukseen. Koulu alkaa tuntua pakolliselta rasitukselta ja täysin turhalta touhulta.

Opettajien ja valmentajien täytyy ymmärtää, kuinka tärkeä motivaation lähde kehut ovat meille. Me tarvitsemme kehuja, jotka auttavat meitä jaksamaan ja kannustavat yrittämään. Koulu ei saa olla tuskaa kenellekkään. Kehukaa meitä!

Nuorten liikkuminen liian kallista?

Nuoret liikkuvat paljon vapaa-ajallaan, esimerkiksi harjoituksiin tai muuten vaan ja siksi myös yhteyksien pitää olla hyvät.

Suomessa julkinen liikenne on hyvä ja jokseenkin edullinen, mutta puutteitakin löytyy. Helsingistä vantaalle bussilippu maksaa aikuiselta kolme euroa ja alle 17 vuotiaalta 1,50 euroa. Mielestäni bussipalveluissa voisi tehdä kuten Virossa: normaali bussilippu maksaa 1,60 euroa, mutta koululaisilta 0,80 euroa, tai kokonaan ilmainen Helsingin sisäinen lippu opiskelijoille. Pyöräteitä Helsingissä on hyvin, mutta nuoret eivät matkaa polkupyörillä pidempiä matkoja, koska bussilla pääsee helpommin.

Helsingin keskustassa pyöräileminen on paikoitellen hankalaa, koska joutuu ajamaan autojen keskellä. Myös mopoilla on hankala ajaa keskustassa, mutta sen ymmärtää. Minun mielestäni Helsingin keskustaan voisi tehdä lisää pyöräteitä. Esimerkiksi metrin levyinen alue pyöräilijöille joka tien laitaan auttaisi paljon.

Myös polkupyörien varastaminen on ongelma Helsingin keskustassa. Aina ei löydy paikkaa johon pyörän saisi kiinni. Jos lukitsee vain renkaan pyörän voi silti kantaa pois. Edes kaikki lukot eivät suojaa varkailta. Vaijerilukon saa rikki pihdeillä huomiota herättämättä sekunneissa. Siksi kauppojen pihoilla voisi olla enemmän paikkoja johon saisi polkupyörän lukittua.

Ei ole varaa harrastaa

  Minun ja monien muiden mielestä ovat harrastukset liian kalliita. Mielestäni nuorten harrastusten pitäisi olla halvempia tai valtion pitäisi osallistua kustannusten maksamiseen. Tämä ongelma koskee kaikkia nuoria ja heidän vanhempiaan, koska kaikkien olisi hyvä harrastaa jotain. Jos ei ole esimerkiksi varaa kalliiseen harrastukseen, niin nuori saattaa olla tekemättä mitään.

 
Nykyään monet nuoret viettävät kaiken vapaan ajan netissä pelatessa  jotain ja se ei ole hyvä harrastus. Hyvä harrastus on minun mielestäni joku musiikkiin liittyvä, esimerkiksi jonkin soittimen soittaminen, tai urheilu. Nämä harrastukset ovat kuitenkin kalliimpia kuin muut, koska siihen tarvii välineitä. Hyvä harrastus vaikuttaa nuoreen hyvin. Huomasin itsekin, että koulussa meni paremmin, kun kävin musiikkikoulussa. On hyvää, että on koko ajan jotain tekemistä, varsinkin nuorena, niin tottuu tekemään jotain, eikä olemaan vain kotona.

  Itse harrastan seinäkiipeilyä ja voin omasta kokemuksesta sanoa, että omat välineet maksavat aika paljon ja jos ei ole omia, niin lainaus on vielä kalliimpaa, jos haluaa käydä vaikka pari kertaa viikossa. Siihen lisääntyy vielä käyntimaksu ja kausikortit maksavat monta sataa euroa. Tiedän myös, että on paljon kalliimpia harrastuksia, kuten ratsastus.

 

  Minun ehdotukseni olisi, että valtio maksaisi nuorten harrastuksista esimerkiksi 50%, tai lapsilisien lisäksi maksettaisiin vielä harrastus rahaa. Ymmärrän, että valtiolla on jo tarpeeksi kulutuksia, mutta se olisi kuitenkin tarpeellista. Ehkä voisi leikata jostain, mikä ei ole niin tärkeää. Myös valtio hyötyisi siitä, koska ehkä aktiivisista nuorista tulee vanhempina ahkeria työntekijöitä.

  Mielestäni tämä muutos olisi erittäin hyödyllinen, koska nuoret tarvitsevat kuitenkin harrastuksen, josta he pitävät ja se ei saisi jäädä siitä kiinni, ettei ole varaa.  

Tottunut uimaan satoja kilometrejä

Tottunut uimaan satoja kilometrejä.

Miltä tuntuisi, jos sinut vietäisiin pois perheesi luota. Miltä tuntuisi, jos olet tottunut uimaan satoja kilometrejä päivässä ja yhtäkkiä sinut on siirretty pieneen altaaseen. Tämä on monen teemapuiston toiminta tapa. Floridassa oleva seaworld on yksi teemapuistosta joka pitää miekkavalaita vankeudessa ja kouluttaa niitä show-eläimiksi.Olen katsonut dokumentin aiheesta ja se särki sydämeni nähdä eläimet vankeudessa ja kärsivän. Jotkut kouluttajat ovat menettäneet elämänsä miekkavalaiden koulutus työssä.

Yksi niistä valaista on erilainen, hänen nimensä on Tilikum. Tilikum on muita seaworldin valaita isompi, joten hänen on vaikea liikkua pienessä altaassa. Koska valaat olivat siirretty eri puolilta maata, eri "perheistä". He alkoivat tapella ja Tilikumi on saanut monia haavoja. Luonnossa näin ei tapahtuisi, koska valailla on tilaa lähteä paikalta jos tulisi tappelu, mutta pienessä altaassa ei ole tilaa lähteä pois.

Tilikum on myös aiheuttanut kouluttajien kuolemia. Tilikum surmasi yhden seaworldin parhaista kouluttajista, Dawn Brancheaun. Kouluttajat olivat järkyttyneitä, kun kuulivat kuka oli kuollut, koska Dawn tarkasti aina kaiken kahdesti, katsoi omia esiintymis videoita ja mietti miten voisi parantaa temppua. Jotkut sanovat että, jos Tilikum olisi perheen luonaan, Dawn olisi oman perheen luonaan.

Dokumentissa haastateltiin seaworld vanhoja työntekijöitä, jotka kertoivat että, kun he olivat uusia työntekijöitä heille ei kerrottu kouluttajien kuolemasta. Ja seaworld on antanut väärää tietoa, on sanottu että valaat eivät elä niin pitkään, vaikka elävät melkein saman verran kuin ihminen. Ja jollain valailla on evä taittunut, niin on sanottu että se olisi normaalia, vaikka se johtuu vankeudesta. Seaworld on haastettu oikeuteen monista surmista ja tapaturmista. Seaworld ei saa päästä kouluttajia uimaan valaiden kanssa samassa altaassa, mutta se ei estä tapaturmia.

Minusta tämä on aivan hirveätä, että eläimet kärsii, kouluttajia menehtyy, vain että jotkut saavat rahaa, kun ihmiset ostavat lippuja. Tämä on eläinten rääkkäystä. Valas laumoja erotetaan vain esityksen takia. Ja silti seaworld jatkaa valaiden ja muoden eläinten rääkkäystä. Minusta tuntuu, että seaworldin omistajalla ei ole mitään myötätuntua eläimiä kohtaan. Minusta eläimet pitäisi vapauttaa ja seaworld voisi olla vain huvipuiso, jossa olisi vuoristoratoja. Seaworld voisi muuttua huvipuistoksi ja osa rahoista mitä huvipuisto saa lipuista ja auttoisi niilä valaita ja muita meressä eläviä eläimiä.

Ei ole vielä nähty että miekkavalas tekisi luonnossa ihmisille pahaa, vankeudessa miekkavalas on vaarallinen ihmiselle.

Harrastukset maksavat liikaa

Moni nuori on kiinnostunut jostain urheilulajista, mutta eivät voi harrastaa sitä, koska harrastusten hinnat ovat liian kovat. Monet nuoret jäävät urheilulajien ulkopuolelle, koska heidän perheellään ei ole varaa maksaa joukkue maksuja. Voi olla myös, että mitä vanhemmaksi mennään sitä kalliimmaksi hinnat nousee ja sen myötä porukkaa tippu pois joukkueesta. Urheilulajista tippuminen on huono asia, sillä jos ei enää urheile niin alkaa lihoamaan. Jos on ollut hyviä ystäviä harrastuksessa niin ne saattavat kadota elämästäsi. Esimerkiksi vuosina 2001-2011 jääkiekkoharrastuksen hinta on noussut 2500 eurosta 7500 euroon. Suomen jääkiekkomaajoukkueen ex päävalmentaja Jukka Jalonen sanoi "Tilanne on katastrooffinen".

Minä harrastan jalkapalloa HPS nimisessä jalkapallojoukkueessa, jossa vuosihinnat ovat aika normaalit. Jossain harrastuksissa menee pelkkiin varusteisiin satoja euroja. Uskon, että monet lahjakkuudet saattavat jäädä pois joukkueesta, koska perheellä ei ole varaa maksaa. Uskon, että perheitä ärsyttää maksaa suuria summia nuoren harrastuksesta.

Urheiluharrastusten kovia hintoja perustellaan sillä, että kunnat eivät enää tue urheiluharrastuksia samalla tavalla kuin ennen. Ne ovat nostaneet kenttä- ja salimaksuja. Seuroihin on palkattu ammattilaisia valmentajia. Toinen syy miksi harrastukset maksavat liikaa on, että harrastukset ovat liian ammattimaisia seitsemän vuotiaista tehdään ammattilaisia valmennus viisi kertaa viikossa ja paikat, jossa treenataan maksaa. Kaikki rahat otetaan vanhempien kukkaroista.

Pitäisi tehdä urheilujoukkueita jossa olisi pienemmät hinnat ja valmentajien ei tarvitsisi olla ammattilaisia. Urheiluseurassa voi olla normaali perheen isä tai äiti. Ne ovat ehkä harrastaneet urheilua nuorena ja heillä on näkemystä tietystä urheilulajista. Minun isääkin pyydettiin jalkapallojoukkueen valmentajaksi, mutta hän ei halunnut, koska hän ei jaksa. Toinen asia olisi se että löytyy varmasti ilmaisia urheilukenttiä jossa voi urheilla.

Ihanteellinen lopputulos olisi se, että kuka tahansa saisi harrastaa mitä tahansa urheilulajia. Siihen tarvitaan paljon työtä, mutta se ei ole mahdoton.

Kokeet eivät näytä osaamista

Kouluissa oppilaiden arviointi keskittyy liikaa vain kokeiden ympärille. Vaikka olet koko jakson istunut tunneilla opiskelemassa, niin silti vain yksi moniste jota täytät 45 minuuttia vaikuttaa numeroosi paljon.

Se on epäreilua, koska yksi paperi ei kerro todellisesta osaamisestasi juuri mitään. Kokeeseen voi opetella asian kokonaan ulkoa sisäistämättä sitä ollenkaan. Lisäksi kaikki paineet kasaantuu vain siihen yhteen hetkeen, kun sinulla on se paperi siinä pöydällä. Jos olet hermostunut, niin helposti unohtuu kirjoittaa paperiin kaiken, minkä tiedät. Jos on huono päivä, niin se vaikuttaa suoraan numeroosi. Joillakin oppilailla voi olla keskittymisvaikeuksia, ja he saavat sitten sen takia huonompia numeroita. Se on väärin.

Miksei kokeiden sijaan katsota osaamista vaikka jollain käytännön projektilla, jota voisi tehdä koko jakson ajan. Siinä voisi näyttää kaiken osaamisensa ja asiatkin jäisivät oppilaille paremmin mieleen. Veikkaan myös että sekä oppilailla että opettajilla olisi hauskempaa ja mielenkiintoisempaa tehdä töitä niin, eikä vaan luettaisi kirjaa kokeita varten. Pitäisi olla muitakin keinoja arvioida oppilaita, kuin laatia moniste täynnä kysymyksiä.

Esim. Jos olisi kaksi tuntia viikossa jotain ainetta, niin ensimmäisellä tunnilla voisi opetella jonkun asian ja tehdä siitä muistiinpanoja yms. Ja toisella tunnilla opetellun asian sisällön voisi lisätä projektiin. Se olisi hyödyllisempää kaikkien kannalta.

Nykyään pitäisi jo tajuta, että kokeet eivät näytä oppilaiden oikeaa osaamista. Tekniikkakin kehittyy, joten miksei opetustyylejäkin voisi viedä eteenpäin.

Älylaitteet vievät liikaa aikaa?

Älylaitteet vievät liikaa aikaa?

Monilla nuorilla on ongelmana tietokoneet, pelikonsolit, puhelimet ja niiden käyttö. Käyttävätkö he liikaa aikaa niihin? Se ei ole ongelma välttämättä vapaa-ajalla, mutta koulussa se on, jos sitä tapahtuu vielä oppitunneilla. Välillä, jos tehdään tutkimustöitä, niin silloin on oikein käyttää kännykkää tiedonhaussa. Se alkaa olla jo haitallista, jos on koko ajan pakko käyttää puhelinta. Pelaaminen ei ole mielestäni pahasta, jos sitä ei tapahdu liikaa.

Pelaaminen vapaa-ajalla on ihan hyvää ajan vietettä, koska siinä voit pelata ystäviesi kanssa ja puhua heidän kanssaan. Pelatessasi netissä voit myös tavata uusia ihmisiä. Pelaaminen ei ole enää hyvä asia, jos sitä alkaa tapahtua liikaa. yhdestä kolmeen tuntia pelaaminen on ihan okei, mutta jos sen ylittää alkaa pelaamista olla jo liikaa. Se ei myöskään ole hyvä, jos vapaa-ajalla ei tee mitään muuta, kuin pelaamista ja ei mene edes ulos. Liika pelaamisesta saattaa tulla addiktio eli on pakkomielle siihen. Kaverisuhteet saattavat kärsiä pelaamisen takia, jos ei enää käy ulkona. Yhdelle kaverilleni on käynyt niin, ja se ei ollut kivaa.

Puhelinten liiallinen käyttö voi olla haitallista, mutta vähäinen käyttö ei välttämättä. Nykyään kaikilla nuorilla on jonkinlainen älypuhelin, millä pääsee nettiin ja pystyy pelaamaan. Myös monella 8-vuotiaallakin on jo älypuhelin, joka on mielestäni todella huono juttu. 8-vuotiaan pitäisi leikkiä ulkona ja pelata vaikka jalkapalloa mieluummin, kuin pelata puhelimella kotona. On hyvä, että koulussa saa olla puhelin mukana, mutta oppitunneilla se pitäisi melkeinpä kieltää. Jos oppitunneilla ei tee muuta, kuin pelaa kännykkää ei opi mitään. Kouluissa puhelin on ihan hyödyllinen, silloin jos tehdään jotain tutkimustöitä tai vastaavaa. Mielestäni puhelimissa ei ole mitään vikaa, jos sitä ei käytä liikaa. Älypuhelinten lisääntyminen on vaikuttanut moneen asiaan, kuten kavereihin ja vapaa-aikaan.

Älylaitteet saattavat vaikuttaa terveyteen. Jos ei tee mitään muuta, kuin pelaa saattaa lihoa huomattavasti. Tämän takia pitäisi liikkua pelaamisen lisäksi, jotta niin ei kävisi. Myös valoherkkä epilepsia saattaa olla riskinä, koska peleissä vilkkuu niin paljon erilaisia valoja. Mielestäni pelaamista kannattaa rajoittaa sopivasti.

Mielestäni kannattaa katsoa paljon pelaa ja mitä pelaa. Myös puhelimen käyttöä kannattaa rajoittaa tietyissä tilanteissa, kuten oppitunneilla ja myös vapaa-ajalla.

Enemmän liikuntaa kouluhin

Mielestämme kouluihin pitäisi lisätä vapaaehtoista liikuntaa.
Vapaaehtoista liikuntaa pitäisi olla meidän mielestä enemmän koska sitä on vain 2 tuntia viikossa. Minun mielestä sitä pitäisi olla ainakin, vaikka 4 tuntia vapaaehtoista liikuntaa viikossa. Ja aika moni olisi meidän kanssa samaa mieltä koska mielummin olisi liikuntaa kuin esim .matikkaa. Sillä liikuntaa on hauskaa vaikka ehkä talvella ei niin hauska ole , mutta silti jos liikuntaa otettaisiin

Vähemmän kokeita

Mielestämme kokeita saisi olla maksimissa yksi koe joka toinen viikko, näin kokeisiin ehtisi lukea tarpeeksi. Koealueiden ei myöskään tulisi olla niin pitkiä, koska kokeeseenlukumotivaatio laskee, eikä ensimmäisiä kappaleita muista kunnolla.

Kumpikaan edellisistä ei kuitenkaan voi onnistua, mikäli koe vaikuttaa arvosanaan yhtä paljon kuin nykyään. Koulussamme koe vaikuttaa lopulliseen arvosanaan mielestämme liian paljon.

Kun on jaksanut panostaa tunneilla, mutta kokeesta ei syystä tai toisesta tule toivottua numeroa,  aktiivinen tuntityöskentely ei välttämättä pelasta todistuksen numeroa. Onneksi monessa aineessa on tehty vuoden mittaan projekteja, jotka vaikuttavat arviointiin.

Mielestämme olisi siis parempi keskittyä tuntityöskentelyyn ja mahdollisiin pikkuprojekteihin kuin yhteen suureen kokeeseen.

Iris ja Jenna

Matkaliput ilmaiseksi Helsingin ja Vantaan sisälle.

Matkaliput ilmaiseksi Helsingin ja Vantaan sisälle.       (Aaro ja Leevi)

Haluaisimme, että matkaliput olisivat ilmaisia ala-ikäisille, koska lipuilla on niin paljon hintaa esim. Jos haluaa mennä seutulipulla esimerkiksi Jumboon.  Talvella ei voi kulkea pyörillä, joten bussi meneee tosi paljon rahaa. Esimerkiksi seutulippu kuukaudeksi maksaa 50€. 

Bussit ei saastuta niin paljon kuin autot. Bussiin menee paljon enemmän porukkaa kuin autoon.

Bussissa tapaa uusia ihmisiä. Bussipysäkit ovat usein lähellä kotiasi eikä sinun tarvitse usein kävellä kauaa bussipysäkille. 

Enemmän liikuntaa kouluissa.

Olemme sitä mieltä, että kouluihin pitäisi lisätä lisää vapaaehtoista liikuntaa.
Koska liikuntaa on nykyisin vain 2 tuntia viikossa ellei ota valinnaista liikuntaa.
                                       Nyky nuoret tykkäävät enemmän liikunnasta, ei ehkä kaikki pojat mutta kyllä suurin osa. Koska kaikki menisivät mielummin liikuntaan kuin esimerkiksi matikkaan. Joten jos voisi ottaa lisää valinnaista liikuntaa esim 2 tuntia. Jos olisi enemmän liikuntaa, oppilaat pystyisivät kuluttamaan ylimääräistä energiaa ja jaksaisivat keskittyä paremmin tunnilla.
   

Koulu perjantaisin harmittaa (Pyry , Olli)

Perjantai voisi olla vapaa, mutta perjantain tunnit jaettaisiin muille päiville. Kun viikonloppu kestäisi kolme päivää, oppilas pystyisi tehdä jotain järkevää, kuten käydä mökillä tai vähän kauempana matkalla. Oppilas pystyisi myös lepäämään viikon univelat pois, ja olisi virkeämpi seuraavalla viikolla koulussa. Jos koulua olisi vain neljä kertaa viikossa, opetus olisi tehokasta, eikä esim. opettajille jäisi liikaa luppoaikaa. Vapaa perjantaipäivä voisi olla esim. kerran kuussa, esimerkiksi äänestyksen seurauksena. 

Oppilaiden väsymys kouluaikana heikentää huomattavasti oppimiseen, ja ylimääräisellä vapaapäivällä voidaan ehkäistä väsymystä.

Kokeet ( Yeliz & Jenny)

Kaikkien mielestä on vaikeaa harjoitella kokeisiin, kun samalla viikolla on monia kokeita. Vaikeeta tekee se, kun harjoittelee kokeeseen seuraavana päivänä on toinen koe ja  kaikki asiat menee sekaisin. 
Kumminkin lapset/ nuoret stressaa paljon ja unohtaa asiat. Monien nuorten mielestä on tyhmää se, että koe numero vaikuttaa paljon todistuksen arvosanaan. Monella muullakin tavalla voidaan ilmaista osaamista, kuin kokeella.

Pakkoruotsi pois

Meitä ylä-luokkalaisia ärsyttää lukea Ruotsin kieltä, koska ruotsi ei ole kiinnostanut meitä ikinä ja eikä sillä tee mitään hyödyllistä. Ruotsi voisi olla vapaaehtoinen oppiaine, koska sillä ei tee juuri mitään suomessa eikä missään muuallakaan. Englannilla pärjää taas melkeen kaikissa maissa, jos sitä vain osaa kunnolla. 
Kolut tuhlaavat turhaa aikaa opettamalla ruotsin kieltä, jota kukaan ei edes halua opetella sitä.  Syy minkätakia ruotsin kieli ei tullut vapaaehtoiseksi oli se että lapset eivät päässeet äänestämään. 
Oikeastaan ainut syy miksi ruotsin kieltä halutaan vielä opettaa on se että Suomi on kaksi kielinen maa. 
Mutta näin lopuksi meidän mielestä vanhoista tavoista on luovuttava, koska ne alkavat olla jo turhia. 

Tekijät: Aleksi, Jarno, Tomiq

Halvempi vammojen hoito urheiluseuroilta (Anni ja Ella)


Urheiluseuroille kuuluisi hankkia fysioterapeutti, joka olisi urheilioille pari kertaaa vuodessa halvempi tai kokonaan ilmainen. Vammoja kuitenkin esiintyy jokaisessa urheilulajissa, paljon ja erilaisia. Urheilioilla menee tosi paljon rahaa urheiluvammojen hoitoon. Yksikin kerta fysioterapeutilla tai urheilulääkärillä on jo todella kallis. Yleensä käynti ei edes jää yhteen, vaan joutuu käydä monta kertaa. Vielä jos joutuu ottamaan röntgen -tai magneettikuvan hinta kasvaa entisestään.

Monella menee jo itse harrastukseen ja matkoihin paljon rahaa. Vammat vain lisäävät kustannuksia aivan turhaan. Yleensä vammoihin ei itse edes voi vaikuttaa. Monta kertaa vammat myös uusiutuvat tai eivät lähde kokonaan pois.

Vanhempien puuttuminen nuorten vapaa-aikaan (Leo, Onni)

Nykyisin vanhemmat ovat liian kiinnostuneita/huolehtivaisia siitä mitä nuoret tekevät vapaa-ajallaan. Harvoin saa olla tuntiakaan rauhassa, kun jompi kumpi vanhemmista soittaa perään kysyen : Missä olet? Monelta tulet kotiin? Kenen kanssa olet? Ja samat kysymykset kun tulee kotiin. Se on ihan ymmärrettävää, mutta samalla saattaa olla hieman ärsyttäävää tai jopa noloa jos on juuri kaveri porukan kanssa hengailemassa.
Parempi olisi jos esim. Nuori pistäisi viestiä vanhemmilleen missä on ja jne..
Tai vanhemmat kysyisivät nämä asiat vain kotiin tullessa.

Ulkoaopettelusta ei ole hyötyä (Rosanna, Saga ja Jenni)

Koulussa pitäsi olla enemmän toiminnallista oppimista. Silloin pääsisi näyttämään paremmin osaamisensa. Se motivoi enemmän opiskelemaan, kuin pelkän kirjan lukeminen. Sekä se on innostavampaa. Joillakin oppilailla voi olla vaikeuksia keskittyä ja he oppivat paremmin jos pääsevät liikkumaan ja saavat toiminnalista tekemistä.

Ulkoaopettelusta ei oikeasti ole mitään hyötyä, koska silloin ei sisäistä tekstiä. Jos tehdään kokeen sijaan ryhmätyö, se näyttää paremmin osaamisen, sekä keskeiset asiat jäävät paremmin mieleen. Ryhmätöitä tehdään kuitenkin vähän ja kokeet ovat iso osa numeroa. Tämä on väärin, sillä kokeisiin käytetään vain yksi tunti, mutta ryhmätyötä voi tehdä useampia tunteja ja siihen on helpompi panostaa.

                              Ihmiset mediassa

 Nyky ajalla kaikki ihmiset käyttävät paljon nettiä varsinkin nuoret. He ovat aina puhelimilla netissä. Media vie minunkin aikaani aika paljon, koska aina on jotain kiinnostavia juuttuja.  Nykyään ihmiset suurentavat asioita esim. Uutis otsikkoja. Ihmiset muuttavat pienetkin asiat suureksi, jotta muita ihmisiä kiinostaisi. Ihmiset ovat koukussa mediaan.

Aiemmin ihmiset juttelivat paljon keskenään, mutta nykyään sekin tapahtuu mediassa. Ihmisten pitäisi jättää itselleensä aikaa ilman mediaa. Jos kaverisi käyttää mediaa se ei tarkoita, että sinunkin pitäisi käyttää mediaa. 

                                                           Minä ja median käyttö

Nykyään ihmiset käyttävät todella paljon nettiä ja mediaa. Varsinkin nykynuoret. He haluavat olla ajan tasalla kaikesta, mikä niitä kiinnostaa. Media vie suuren osan päivästä, myös minun elämässäni. Media on saanut "vallan" ihmisten keskuudessa. Tegnologia kehittyy koko ajan vain lisää ja lisää.

Ihmiset on "koukussa" mediaan, eivätkä pysty lopettaa.

Ihmisiä kiinnostaa eri asiat. Jos kaveria kiinnostaa jokin asia, niin se ei tarkoita, että sinunkin pitää olla kiinnostunut siitä. Saat olla kiinnostunut siitä, mikä sinua kiinnostaa. Minua ja kaveriani kiinnostaa niiin eri asiat, kuin olla ja voi. Sinun ei tarvitse olla samanlainen, kuin muut.

Rajoita median käyttöäsi!!!

  

Media pitää mukana maailman menossa

Media vaikuttaa meistä jokaiseen. Joskus se on hyvä asia, joskus taas ei. Median seuraaminen vie paljon aikaa ja huomiota päivässä. Aamulla kun herää pitää katsoa onko frendit laittaneet mitään tärkeää viestiä. Koulussa pitää seurata snapchattia ja instagramia. Koulun jälkeen tarkistetaan taas viestit ja muut. Illalla ennen nukkumaan menoa katsotaan joku leffa mistä kaikki puhuvat tai jakso jotain sarjaa joka on juuri nyt in. Jos laskisin tunnit mitä vietän median seuraamiseen olen varma, että aika olisi paljon pidempi mitä arvelisin. Luulen, että niin olisi aika monella muullakin.

On mediasta hyötyäkin. Näkee mitä muualla tapahtuu, pysyy mukana maailman menossa. Tykkään lukea uutisia ja ottaa selvää mitä tapahtuu. Se on aika helppoa nykyään. Uutisia voi lukea lehdistä, katsoa televisiosta tai lukea netistä. Juttelen usein myös kavereideni kanssa mitä uutisia on lukenut ja mitä on kuullut tapahtuvan. Uutisiakin on niin erilaisia, yleensä eniten meitä kiinnostaa urheilu-uutiset eniten. Välillä luetaan myös vähän vakavempiakin aiheita ja saadaankin ihan hyvää keskustelua aikaiseksi. 

Netistä löytää kaikenlaista palvelua ja nettisivua. Nykyään on varsinkin  tosi paljon nuorille suunnattuja  palveluita sosiaalisessa mediassa. Välillä ne ovat tosi käteviä ja helpottaa elämää. On kiva, että on instagramit ja snapchatit. Pystyn jakamaan kuvia ja juttujani muille ja saan pidettyä yhteyttä frendeihi. Nykyään on myös yllättävän helppo tutustua uusiin ihmisiin.  Itse olen esimerkiksi saanut paljon hyviä kavereita somen kautta. 

Mutta on hyvä muistaa olla myös varovainen. Kaikki mitä nettiin laitat jää sinne ikuisesti ja näkyy kaikille. Netistä löytää myös kaikenlaisia ja tekstejä ja mielipiteitä, jokainen voi kirjoittaa nettiin melkein mitä vain haluaa. Välillä kannattaa suhtautua hyvinkin kriittisesti ja kyseenalaistaa osa löytämästäsi tiedosta ja tekstistä.

Kiinnostaako väkivalta ja kuolema ihmisiä mediassa?

 

Uutisissa kerrotaan monesti väkivallasta ja kuolemasta. Mediat haluavat ihmisten kiinnostuvan uutisesta, koska he saavat sillä rahaa mainostajilta. Monet ihmiset ovat kiinnostuneet lukea aiheita, jossa ihminen on kuollut tai muuten pahoin loukkaantunut.

 Epäilen, että syynä on se, että kuolema on ihmiselle vielä sen verran tuntematon asia, ja ihmiset itsekin pelkäävät kuolemaa ja toivovat, löytävänsä uutisesta jotakin uutta tietoa kuolemasta ja minkälaista se on. Esim on ollut uutisia, joosa ihminen on kuollut hetkellisesti ja saatu elvytettyä takaisin. Sen jälkeen hän on saattanut kertoa että oli nähnyt joitakin kuolleita sukulaisiaan ja tälläisistä tarinoista ihmiset hakevat lohtua. Tai sitten tiettyjen ihmisten elämä on vain sen veran tylsää, että kaipaa jotakin jännitystä elämään, lukemalla tämmöisiä uutisia.

Väkivallasta on tehty paljon viihdettäkin jota näytetään mediassa  MM-nyrkkeilyä.
Monet ihmiset tykkäävät katsoa nyrkkeilyä televisiosta.

Väkivaltaa on monissakin asioissa MM-elokuvissa, peleissä, mediassa...

mediankäyttö on hyvä asia tietyissä rajoissa

Media vaikuttaa paljon kaikkien elämään. Usein saattaa tuntea olonsa ulkopuoliseksi jos ei sitä seuraa. Uutiset ovat suuriosa monen elämää, sieltä saa kaiken tärkeän tiedon maailman tapahtumista. Jos ei katso uutisia, saattaa usein olla pihalla muiden ihmisten puheista seuraavana päivänä.

Nykyään voi olla vaikeaa päättäää, että ei käyttäisi sosiaalista mediaa. Usein voi jäädä keskusteluiden ulkopuolelle ja sen takia haluaa itsekkin ruveta seuraamaan puheen aiheessa olevaa henkilöä, sarjaa tai muuta sellaista. Nykyihmisen oletetaan kokoajan olevan yhteydessä mediaan. Jos hänelle soitetaan ja hän ei vastaa, niin voidaan luulla että ihmiselle on käynyt jotain tai on tekemässä jotain pahaa, vaikka todellisuudessa henkilöllä on muuta tekemistä kuin olla vastaamassa viesteihin tai puhelimeen. 

Itse pidän median käytöstä. Se on hyvää ajan vietettä vaikka jos on vaikka yksin tai kavereiden kanssa. Kavereiden kanssa voin vaikka katsoa TV:tä tai vaikka leffaa ja voin lukea uutisia vaikka iltalehdestä tai jutella kavereille tai vaikka tutustua uusiin ihmisiin. Median käyttö ei säätele ajankäyttöäni paljoakaan. Yleensä käytän sitä jos on tylsää tai jokin tarve katsoa sitä. Kuitenkin median käyttöni ei ole mitään liian suurta, osaan olla irti siitä jos se on pakollista. 

Mielestäni mediankäyttö on hyvä asia tietyissä rajoissa. Mediaa voi käyttää mutta täytyy muistaa että se ei ole ainoa asia jota voi tehdä.

Millainen media on nykyihmisille?

- nykyihminen on tottunut seuraamaan mediaa ja monille siitä on tullut pakkomielle. On myös ihmisiä jotka eivät seuraa niin paljon mediaa. Lähes kaikki nykyihmiset omistavat jonkinlaisen viestimen joka on myös yhteydessä mediaan.
- Nykyään kaikkialla on media viestimiä ja aiheita joten niiden välttäminen voi olla hankalaa.
Monet ihmiset puhuvat kaikesta mitä mediassa tapahtuu. Töissä/koulussa käytetään päivittäin mediaa joten, nykyihmisten on vaikea päättää olla käyttämättä media.


- Kaveripiirissä voidaan puhua paljonkin mediasta  nykypäivinä ja jos joku ei ole kuullut aiheesta siihen on vaikea päästä mukaan.
- Nykyihmiset  haluavat olla saavutettavissa viestimien avulla mutta, on ihmisiä jotka eivät halua että heitä voi saavuttaa voivat pysyä esim pois median luota.
Nykyihmisten on vaikea olla Mediasta erosta koska, mediaa on kaikkialla

Onko media hyvä vai huono?

Olen huomannut, että ihmiset oat  enemmän riippuvainen mediasta. Aina kun puhelin piippaa menennään heti kasomaan mikä ilmoitus se oli. Huomaa kaikkialla, että ihmiset ovat aina omalla puhelimella. Ei enää paljoa kysytä tuntemattomilta ohjeita johonkin paikkaan vaan kaikki katsovat omasta puhelimesta. Tuntuu, että jotkin ihmiset eivät saa puhelinta irti heidän käsistään.

Ei media mikään huono juttu olen. Se on antanut ihmisille niin paljon iloa. Median käyttö on hyväksi jos sitä käytetään kohtuudella.  Mediasta saa myös todella paljon hyvää tietoa, mutta onko se tieto aina totta. Olen tottunut mediaan niin paljo, että en pystyisi ajatella elämää ilman sitä.

Huomaan välillä kuinka aika kuluu viikonloppusin kun vain selailen mediaa. Se on välillä outoa miten unohtaa ajankulun aivan kokonaan. Minä en voi mennä nukkumaan ennen kuin olen käyttänyt vähän aikaa puhelinta.

Niin kuin sanoin, median käyttö on hyvä asia, jos sitä käyttä kohtuudella.

Media vaikuttaa ihmisten arkeen koko ajan

Media vaikuttaa ihmisten arkeen koko ajan 

Mielestäni nykyihmisen pitää seurata mediaa ja olla yhteydessä eri viestimiin jotta voi osallistua keskusteluun ympäristössä ja esim. kaveripiirissä. Nykyään oletetaan että kaikki seuraavat mediaa ja median puheenaiheita. Oletetaan myös että kaikki ovat koko ajan saavutettavissa median kautta. Jos ei ole niin voi helposti jäädä ulkopuolelle. Mediasta on tullut iso osa ihmisten arkea. Ympäristön paineet ovat nykymaailmassa kovat. Jotkut ihmiset saattavat seurata mediaa (uutisia, TV-sarjoja...) vain sen takia että voisivat osallistua keskusteluun. 

        Minusta ihmisillä on oikeus olla muiden tavoittamattomissa ja jäädä pois mediasta. Aina ei tarvitse olla saavutettavissa kaikkialla, mutta jos ei ole niin voi jäädä paljosta paitsi. Mediassa on hyviäkin puolia. Se jakaa ihmisille tietoa, vaikuttaa ja antaa puheenaihetta. Media vaikuttaa moniin asioihin hyvässä ja pahassa.

Minä ja media

  Media on aika iso osa minun elämästäni. Pidän yhteyttä ystäviin, luen uutisia jne. Päiväni alkaa yleensä sillä, että tarkistan whats app viestit ja snapichatit. Välitunneilla minä käyn sosiaalisessa mediassa ja keskustelen kavereitteni kanssa. Jos ei ole muuta tekemistä, niin olen yleensä netissä. En katso paljon TV:tä, mutta katson Netflixistä elokuvia ja sarjoja. Kun kavereita tulee kylään, niin yleensä me katsotaan joku leffa. Ja jos on vaikka ollut raskas koulupäivä, niin on rentouttavaa katsoa sarjaa, koska aina ei jaksa tehdä jotain.


  Olen onnellinen että synnyin vuonna 2000, koska jos olisin syntynyt pari vuotta sitten, olisin viettänyt lapsuuteni todennäköisesti kännykän ja ipadin ääressä. Minun mielestäni se on surullista, kun näen parivuotiaan lapsen vaunuissa räpläämässä esimerkiksi tablettia. Lapsien leikkikalut ovat vaihdettu elektroniikkaan ja minun mielestäni se on tyhmää.


  Minulla on oma viikkorutiini. Maanantaina minä katson Netflixistä sarjaa ja joskus elokuvan. Tiistaina yritän olla katsomatta TV-sarjoja jne. Keskiviikkona ja torstaina en käytä melkein yhtään aikaa Netflixin tai TV:een ääressä. Viikonloppuna  ja lomalla minulla on paljon muuta tekemistä, esimerkiksi tapaan kavereitani, joten minun ei tarvitse pitää yhteyttä vain sosiaalisen median kautta.


  Välillä on kivaa mennä esimerkiksi maalle tai mökille, kytkeä kännykkä pois päältä ja tehdä jotain perheen ja kavereiden kanssa, koska se on tärkeintä.



Jenna

Koukussa mediaan?

Koukussa mediaan?

Käytän paljon sosiaalistamediaa, suunnilleen joka päivä. Aamulla olen vain kännykällä, mutta iltapäivällä saatan mennä tietokoneelle tai katsoa televisiota. Minun mielestä media on hyvää ajantuhlausta. Jos ei ole mitään tekemistä, niin voi katsoa videoita netistä tai vaikka kuvia kännykästä. Päivässä käytän ehkä kolme tuntia mediaan. Jos tulee joku uusi peli ja lataan sen, saatan jäädä siihen koukkuun. 

 Media ei ole vaikuttanut minuun, siten että olisin koukussa siihen. Käytän mediaa, sen takia että se on hyvää ajanvietettä. Media saattaa koukuttaa joitain ihmisiä. Jotkut ihmiset saattavat olla koukussa pelaamiseen, kun taas jotkut television katseluun. Sosiaalisenmedian palvelut ovat mielestäni ihan hyviä, koska niillä pysyy ajan tasalla ja näkee uusia juttuja. Hyviä sovelluksia ovat esim. Instagram, Facebook ja snapchat.